SDP:n valtuustoryhmän perustelut ja esitys 19.3.2012 valtuuston kokouksen jäähalliasiaan

SDP:n valtuustoryhmä pitää tarpeellisena Mikkelin jäähallin tarvitsemaa peruskorjausta. Pukuhuoneiden, peseytymistilojen, varusteiden kuivatustilojen, vessojen ja katsomon on oltava kunnossa. Liikunta edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia ja se on ryhmällemme tärkeää. Meille on myös tärkeää, että päätöksenteko on oikeudenmukaista ja että kaikkia harrastusmuotoja kohdellaan tasapuolisesti.

Meillä kaupunginvaltuuston jäsenillä on vastuu kaupungin taloudesta. Olemme yhdessä sopineet, että tällä valtuustokaudella ei lisätä kaupungin velkaa. Tämä investointi on kaupungin velkaa siinä missä kaikki muutkin investoinnit. Se, että jotain piilotetaan erilaisiin kaupungin yhtiöihin, ei vähennä velkaamme yhtään. Se on pelkkää silmälumetta, joka kuitenkin lankeaa maksettavaksi tuleville sukupolville.

Olemme myös täällä valtuustosalissa useaan kertaan kriittisesti arvioineet erilaisia toimintoja, jotka ovat nostaneet kaupungin käyttötalouden menoja vuositasolla. Tällaisia on myös hylätty vedoten juuri tähän perusteeseen. Tässä ovat nyt romuttumassa nämä molemmat: velka lisääntyisi yli 9 miljoonaa ja käyttötalouden menot liikuntatoimessa lisääntyisivät lähes puoli miljoonaa vuodessa. Sillä saisi sosiaali- ja terveystoimeen jo aika monta puuttuvaa sijaista. Arvovalintoja.

Ryhmämme mielestä saamme erittäin toimivan hallin myös noudattaen kohtuullisuuden periaatetta. Kaupungilla ei ole laittaa verovaroja ylellisyyksiin. Joku muu taho maksakoon ylellisyydet.

Valtuusto on aikaisemmin päättänyt, että jäähalliyhtiössä tulee olla vähintään yksi neljäsosa yksityistä omistusta ja samalla myös rahaa. Esitys ei vastaa valtuuston tahtoa, sillä Naisitinki Oy on 100% Mikkelin kaupungin yhtiö. Jos ei yksityistä rahaa löydy niin sitten pitää tyytyä vähän pienempään remonttiin. 200 000 e Jukureilta tulevaa rahaa on ainut ulkopuolinen raha tässä. Ja se on kyllä aivan liian pieni panos tällaisessa remontissa.

Valmistelu on myös tapahtunut hyvin arveluttavin keinoin. Luvan ison remontin suunnittelun jatkamiselle ja Naistinki yhtiön mukaan tulemiselle antoivat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto. Valtuuston päätöksen yli käveli siis porukka, jolla ei ole toimivaltaa ja joista osa on jäävejä.

Ryhmämme ihmetteli myös, miksi monitoimihallin ja jäähallin suhdetta ei ole avattu vielä mitenkään. Synergiaa näillä olisi ollut ja säästettävissä noin 5 miljoonaa euroa, kun olisi mietitty näitä yhdessä. Ei ole mitään järkeä rakentaa vierekkäin tuleviin rakennuksiin samoja tiloja. Yhteinen tuloaula olisi ollut paras ratkaisu ja siitä kahvio, sisäliikuntatilat, pukuhuoneet, kokoustilat, toimistot, henkilökunnan tilat jne. Nythän suunnitteilla on, että kumpaankin tulee samat tilat.

SDP:n valtuustoryhmä esitti:

1) ettei Mikkelin Jäähalli Oy:öön tule kaupungin lisäksi muita osakkaita,

2) jäähalliin tehdään sen toiminnan varmistava peruskorjaus ilman ravintola- ja aitiotiloja. Tämä tarkoittaa, että jäähalliin peruskorjauksen toinen vaihe toteutetaan siten, että 2. kerrokseen jäisi hissi, henkilökunnan tilat, wc-tilat sekä IV-tekniikantilat.
3) toteuttaa jäähallin ilmastoinnin normaalina investointina karsien kustannuksia poisjäävien tilojen osalta

4) esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyisi jäähallin peruskorjauksen kustannusarvioksi enintään 6 000 000 euroa ja myöntää omavelkaisen takauksen 6 000 000 euron lainalle sisältäen 1- ja 2-vaiheet.

5) että hankkeen toisen vaiheen voi aloittaa heti, kun siitä on saatu suunnitelmat ja niihin perustuvat tarjoukset hyväksytyiksi.

Esityksemme sai paljon kannatusta. Äänestys käytiin ja tulokseksi tuli 27-32. Iso 9,5 miljoonan remontti voitti.

Eespäin, eespäin!

On meillä ollut ainakin tapahtumarikas pariviikkoinen. Vaalipiiriuudistus ei mennyt meidän toivomalla tavalla. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen joutui tekemään kompromissin. Reilun viikon verran olen öitä nukkunut asian yli ja nyt on karistettu harteilta ikävä olo ja energiat koottu. Katson valoisasti tulevaisuuteen. Eteenpäin on mentävä! Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen ja muiden Etelä-Savon kuntien asukkaiden asiat on nostettava tasavertaisiksi eteläkarjalaisten ja kymenlaaksolaisten asioiden rinnalle ja päinvastoin. Eteläsavolaisten asioiden edistämistä jatkamme edelleen myös muussa edunvalvonnan yhteistyössä Itä-Suomessa. Vaalipiiriratkaisulla emme halua katkaista toimivia käytäntöjämme. Toivotamme myös uudet yhteistyökumppanimme tervetulleiksi laajaan itäsuomalaiseen yhteistyöhön.

Meillä demareilla on yhteiset arvot asuinpaikastamme riippumatta. Saamme yhdessä lisää voimaa meille tärkeiden asioiden hoitamiseen: työpaikkojen luomiseen, vanhusten palveluihin, lapsiperheiden tukemiseen, hyvien liikenneyhteyksien edistämiseen, Venäjä yhteistyön kehittämiseen jne.

Tämän vaalipiiriuudistuksen seurauksena todennäköisesti tullaan yhdistämään meidän piirijärjestömme. Tuolloin olisimme jäsenmäärältämme Suomen suurin demaripiiri. Ei yhtään hassumpi ajatus! Meidän on suunnattava voimamme oikein. Puoluetta pitää uudistaa, mutta kenttää kuunnellen. Hätiköityjä päätöksiä toiminnanjohtajien siirtämisestä puoluetoimiston alaisuuteen ei pidä tehdä. Pitää rauhassa ensin selvittää piirien tehtävät ja toiminnot tulevaisuudessa, toiminnanjohtajien tehtävät piireissä ja piirihallitusten rooli. On myös varmistettava, että piireillä on riittävät voimavarat poliittisen työn hoitamiseen. Ensi vuosi on hyvä aika järjestöuudistukselle.

Nyt on tärkeintä suunnata kaikki voimat kunnallisvaaleihin, sillä me aiomme voittaa vaalit. Siihen pääsemme, kun keskitymme meille tärkeisiin perusasioihin ja saamme jokaiseen kuntaan täydet ehdokaslistat, jotka tulee olla kasattu mahdollisimman laaja-alaisesti jokaisessa kunnassa. On kysyttävä jokaisesta työpaikasta, jokaisesta urheiluseurasta, jokaisesta ammattiosastosta, jokaisesta järjestöstä naisia, miehiä, nuoria, työikäisiä ja eläkeläisiä lähtemään SDP:n ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Tavoitteemme on saada listat täyteen ennen kesälomia.

Tulevissa kunnallisvaaleissa meillä sosialidemokraateilla on tärkeä tehtävä. Olemme vastavoima ahneudelle. Meidän on edistettävä oikeudenmukaisuutta tässä yhteiskunnassa. Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä lääkäriin, saada päivähoitopaikka, saada vanhana hoivaa ja hoitoa, saada laadukasta opetusta ja päästä töihin. Finnairin ja eläkeyhtiöiden hyväveliverkostokupru on nyt paljastunut ja se on varmasti vain jäävuorenhuippu. Meidän on rohkeasti puututtava tällaisiin epäkohtiin myös kuntatasolla.

SDP pitää yllä valppaan omantunnon ääntä!

Etelä-Savo ei ole mikään heittopussi

Maan hallitus päättää vaalipiirien jakamisesta uudella tavalla. Hallitusneuvotteluissa on sovittu piilevän äänikynnyksen poistamisesta, mikä on hyvä ja kannatettava asia. Eniten asia koskettaa vihreitä, jotka saisivat enemmän edustajia eduskuntaan äänikynnyksen poistamisen jälkeen. Piilevä äänikynnys olisi poistunut täysin vaalialuemallin käyttöön ottamisella. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa vaalialuemallista on kuitenkin luovuttu ja päädytty alentamaan piilevää äänikynnystä vaalipiirejä yhdistämällä.

Kannatan sellaista vaalipiiriratkaisua, jossa nykyinen Etelä-Savon maakunta käsitellään kokonaisuutena ja että vaihtoehdoista valitaan nykyisistä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireistä muodostettava Itä-Suomen vaalipiiri.

Mielipiteeni perustuu siihen, että tälle ratkaisulle on alueen väestöllinen, liikenteellinen ja elinkeino- sekä asutusrakenteen samankaltaisuus, mikä luo hyvän pohjan toimivalle edunvalvonnalle myös valittavien kansanedustajien toimesta. Myös nykyinen Itä-Suomen yliopisto, valtion aluehallinto, mm. Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Ely-keskus, on rakentunut tälle aluejaolle. Alueella on myös toteutettu yhteisiä EU:n aluerakennerahasto-ohjelmia koko niiden olemassaoloajan vuodesta 1995 alkaen.

Toivotan pitkää pinnaa puolueen puheenjohtajille tämän asian neuvotteluun. Puoluesihteerit eivät saaneet asiaa ratkaistua. Etelä-Savo näyttää olevan niin merkityksellinen tekijä, että meidän kohtalo on kirjattu myös valtion budjetin tähdistöön. Vihreäthän uhkasivat, etteivät suostu mihinkään budjettineuvotteluihin ellei tätä asiaa saada ratkaistua. Kovat on pelissä näköjään. Ehkä olisi kaikkien syytä rauhoittua, sillä mikään heittopussi tai kaupantekoväline emme suostu olemaan.

Eteenpäin yhteistä tulevaisuutta rakentaen

Kuntauudistus on maamme tulevaisuuden tärkeimpiä hankkeita. Uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tasa-arvoinen saatavuus vuosikymmeniksi. On tärkeää, että kaikki kuntapäättäjät yhdessä osallistuvat aktiivisesti kuntiensa kannan muodostukseen. Poteroihin jumiutuminen ei auta. On aktiivisesti vietävä uudistusta eteenpäin ja oltava itse vaikuttamassa lopputulokseen.

Kuntauudistuksessa on kyse palveluista, kuntataloudesta ja lähidemokratiasta – sen vuoksi kuntaremonttia on jatkettava määrätietoisesti ja eteläsavolainen todellisuus muistaen. Järkevää on, että palveluiden järjestämisestä vastaavat nykyistä vahvemmat peruskunnat, jotka ovat taloudellisestikin itsenäisempiä. Riittävän vahva peruskunta pystyy huolehtimaan asukkaistaan.

Etelä-Savo on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu ja pitkien välimatkojen maakunta. Vahvistuvien Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien lisäksi tarvitaan maaseudun elinvoimaisuutta turvaamaan myös nykyistä vahvempia maaseutukuntia kirkonkylineen. Vain näin toimien kuntauudistuksen päätavoitteet, hyvinvointipalvelujen turvaaminen, elinvoiman lisääminen ja demokratian vahvistaminen kunnissa onnistuvat.

Sosialidemokraatit tukevat Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla käynnissä olevien tärkeiden kuntaliitosneuvottelujen onnistumista. Ne ovat lähteneet etenemään paikallisten ihmisten tahdosta. Niin sen kuuluu ollakin.

Kotipalvelua lapsiperheille

Tein 14.5.2007 valtuustoaloitteen, että Mikkelissä otettaisiin käyttöön palveluseteli, jolla lapsiperheet saisivat kotipalvelua. Omaa kunnan työntekijää ei ollut irroittaa vanhusten palveluista palvelemaan lapsiperheitä. Sinänsä hullua, että siitä täytyi valtuustoaloite tehdä, sillä sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään kotipalveluja myös lapsiperheille. Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista (Sosiaalihuoltolaki 20 §). Kotipalvelua on järjestettävä ”alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.” (Sosiaalihuoltolaki 21 §).

Tämän vuoden budjettiin saimme vihdoinkin vuosien puhumisen jälkeen 30 000 euron määrärahan työntekijän palkkaamiseen sekä määrärahaa palveluseteleihin, joilla lapsiperheet voivat ostaa yksityisistä kotipalvelua tuottavista yrityksistä kotipalvelua.

Lapsiperheiden kotipalvelun tarve on suuri. Yhteisöllisyyden vähentymisestä, elämänpiirin pirstoutumisesta ja yksilöllisöitymisestä johtuen lapsiperheet ovat usein hyvin yksin yrittäessään selviytyä työn, perheen ja muun elämän vaatimuksista. Perheiltä puuttuu usein myös entisajan arjen tukiverkko sukulaistenkin asuessa mahdollisesti kaukana. Erityisen vaikeita tilanteita tulee usein vastaan mm. yksinhuoltaja-, monikko- ja monilapsisissa perheissä. Esimerkiksi monilapsisen perheen kotona lapsiaan hoitaneen äidin sairastuessa yllättäen ja joutuessa sairaalaan, lastenhoito voi olla vaikeasti järjestettävissä.

Neuvolat ovat tärkeässä roolissa, sillä suurin on neuvolaikäisten lasten perheiden tarve saada tilapäistä kotipalvelua. Terveydenhoitajien tulee kysyä perheiden vointia ja jaksamista ja tehdä tarvearvio kotiin annettavasta avusta arjen sujumiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu nimenomaan ehkäisevään lapsiperhetyöhön.

Suuntaa vuodelle 2012

Hyvää alkanutta vuotta arvoisat lukijat!
Talvi tuli vihdoin. Kyllä sitä meidän perheessä kovasti odotettiinkin. Nyt tietty kun päästäisiin pulkkamäkeen niin lapsiin iski flunssa :(.

Minä aloitin tämän vuoden SDP Etelä-Savon piirin puheenjohtajana. Pesti on minulle uusi ja mielenkiintoinen. Piirin toiminta on tietenkin ennestään hyvin tuttua, mutta puoluetoimiston toimintaan Helsingin päässä pääsen tutustumaan aivan uudesta vinkkelistä. Poliittinen vaikuttaminen on keskiössä ja haluan tuoda piirihallituksen käsittelyyn poliittisia asioita aluepolitiikasta kansalaisten jokapäiväisen toimeentulon kysymyksiin. Mieluusti varsin konkreettisella tasolla ja kansanomaisesti ilman virkamiesslangia. Tavoitteenani on löytää demareille koko Etelä-Savosta yhteinen sanoma. Meidän on yhdistettävä maakunta puolustamaan tämän alueen asukkaiden hyvää. Siinä on varmasti haastetta, mutta uskon, että se kannattaa.

Eilisessä tämän vuoden ensimmäisessä piirihallituksen kokouksessa synnytimme kannanoton vaalipiiriuudistuksesta puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle. Kannanotto kuuluu seuraavasti:

SDP Etelä-Savo ry:n piirihallituksen kannanotto vaalipiirien yhdistämiseen

Vaalipiirien koon kasvattamisen pääperusteena pidetään nykyisen pienissä vaalipiireissä esiintyvän nk. piilevän äänikynnyksen poistamista. Piilevä äänikynnys olisi poistunut täysin vaalialuemallin käyttöön ottamisella. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa vaalialuemallista on kuitenkin luovuttu ja päädytty alentamaan piilevää äänikynnystä vaalipiirejä yhdistämällä. Erityisesti hallitusohjelma kohdistaa yhdistämisvaatimuksen Itä-Suomen vaalipiirien osalle.

SDP Etelä-Savon piirihallitus kannattaa sellaista vaalipiiriratkaisua, jossa nykyinen Etelä-Savon vaalipiiri käsitellään kokonaisuutena ja esittää, että puoluesihteerityöryhmän vaihtoehdoista valitaan nykyisistä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireistä muodostettava Itä-Suomen vaalipiiri.

Perusteluna esityksellemme on alueen väestöllinen, liikenteellinen ja elinkeino- sekä asutusrakenteen samankaltaisuus, mikä luo hyvän pohjan toimivalle edunvalvonnalle myös valittavien kansanedustajien toimesta. Myös nykyinen Itä-Suomen yliopisto, valtion aluehallinto, mm. Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Ely-keskus, on rakentunut tälle aluejaolle. Alueella on toteutettu yhteisiä EU:n aluerakennerahasto-ohjelmia koko niiden olemassaoloajan vuodesta 1995 alkaen.

Iloisia ja reippaita pakkaspäiviä ja ollaan yhteydessä!
.
.
.

Taustat esiin

Länsi-Savo lehti uutisoi hieman hutiloiden kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen päätöksiä. Onneksi tässä omassa blogissani voin kertoa myös asioiden taustoja. Haluan valottaa teille arvoisat lukijat taustaa, miksi SDP:n valtuustoryhmä esitti niin kuin esitti lisämäärärahaa sosiaali- ja terveystoimeen valtuuston talousarviokokouksessa. Olen myös saanut Länsi-Savon tekstiviestipalstalla palautetta liittyen matemaattisiin päättelykykyihini. Uskon, että olisin suoriutunut tästä laskutehtävästä jopa ilman sitä, että olen Mikkelin yhteiskoulun lukiossa lukenut pitkän matematiikan ja kirjoittanut siitä arvosanan eximia joka tarkoittaa, että suoritukseni hyväksyttiin erinomaisten kiitosten kera.

Tilanne oli sellainen, että kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten takia meiltä puuttui ja puuttuu yhä vanhuspalveluiden budjetista rahaa. Terveyskeskuksen osasto 3:sen ylläpitämiseen on rahat helmikuun loppuun saakka. Esitimme lisää rahaa, jotta tilanne olisi realistinen. Sijaismäärärahat ovat myös nollassa. Aina joku sairastuu ja tarvitsemme sijaisia, joten esitimme siihen lisättäväksi rahaa, jotta tilanne olisi realistinen.

Valtuuston kahvitauolla meille annettiin ymmärtää, että keskustasta ”on tulossa useita ääniä” mikäli esitämme summaksi 500 000, jolla turvataan osasto 3. Koska tiesimme, että esittämämme 1,3 miljoonaa ei tulisi menemään läpi, suostuimme kompromissiin, jotta saisimme tilannetta korjattua edes puoliksi. Tämä useiden äänien lupaus ei kuitenkaan konkreettisesti ollut kuin 1 ääni keskustalta. Mielestäni kannatti kuitenkin yrittää, mutta jatkossa luottamus tällaisiin kepun lupauksiin ei ole hääppöinen. Nyt sitten mennään näillä resursseilla, jotka valtuusto on antanut.

Esitin investointiosaan muutosta Rantakylän koulun kohdalle. Koulu on suomen 8. suurin yhtenäiskoulu ja oppilasmäärä on liki 800. Koulu on odottanut remonttia jo useita vuosia. Mielestäni remontti olisi pitänyt palauttaa alkuperäisille suunnitelmavuosille, eli vuosille 2013-2014 ja sen suunnittelu olisi pitänyt aloittaa ensi vuonna.

Linkistä löytyy kokouksen pöytäkirja.

Joulurauhaa ja valoa keskelle pimeää talvea. Olkoon uusi vuosi onnellinen ja täynnä toivoa ja iloa!

SDP:n valtuustoryhmän ajatuksia kaupungin budjetista

Valtuustoryhmän puheenjohtajana tehtäväni on kiteyttää ryhmän sanoma budjetista ryhmäpuheeseen.
Alla puhe, jonka pidin valtuustossa 12.12.2011.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kokousta seuraavat

On vaikea tietää, miten maailman, EU:n, Suomen ja Mikkelin kaupungin talous kehittyvät ensi vuoden aikana. Teemme budjettia todellakin poikkeuksellisen epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Vaikka meillä on ollut puolueiden välillä keskustelu asiallista ja yhteistyö mennyt parempaan suuntaan, olen kuitenkin kokenut, että tämän budjetin rakentaminen on ollut kyllä välillä aika kaoottista. Sen vuoksi tästä lähtien on kyllä veroprosentti ja talousarvio päätettävä samassa kokouksessa.

Veroprosenttipäätöksellä sinetöimme kuukausi sitten ensi vuoden tulomme. Nyt olemme niitä tuloja jakamassa eri lautakuntiin, mutta riittävätkö rahat ilman palveluiden leikkauksia. Alkusyksystä olleessa valtuuston talousseminaarissa aika monen valtuutetun puheenvuoroissa kuultiin, että palveluiden leikkauksia ei haluta. Viranhaltijat silloin konkreettisesti meille kertoivat mitä on edessä tällä rahamäärällä.

Ryhmämme on eniten huolissaan siitä, että riittävätkö rahat sosiaali- ja terveystoimessa koko vuodeksi. On tiedossa, että näillä rahoilla vanhuspalveluiden tilanne huonontuu ensi vuonna. Ostopalveluiden kustannuksissa karkasi mopo käsistä sen jälkeen kun omia laitospaikkoja lakkautettiin ja tehostettu palveluasuminen kilpailutettiin.

Koska yksityisiltä tulevia laskuja ei voi noin vaan jättää maksamatta, on sen vuoksi jätetty budjetoimatta omaan toimintaan rahaa. Terveyskeskuksen sairaalan osasto 3:sen pyörittämiseen on rahat vain helmikuun loppuun. Osastoa ei ollut alun perin tarkoitus lakkauttaa ensi vuonna, mutta koska raamia kiristettiin, niin tämä osasto joudutaan lakkauttamaan elokuussa. Mutta mistä rahat sinnekään asti, kun ne loppuvat jo helmikuussa? Vanhukset tarvitsevat kuitenkin hoitoa ja paikat heille pitää löytää. Jos paikkoja ostetaan yksityiseltä, ei säästöä synny. Jos siirretään kotiin, niin kuka hoitaa, kun kotihoidostakin tällä budjetilla leikataan resursseja.

SDP:n valtuustoryhmä ei voi hyväksyä tällaista alibudjetointia ja sen vuoksi ryhmämme esittää sosiaali- ja terveyslautakunnan raamiin lisättäväksi 1,3 miljoonaa euroa. Tämä summa on kompromissi ja soten sisälle jää tuonkin jälkeen vielä suuria riskejä ylittää talousarvio. Summa kuitenkin pohjautuu siihen tarpeeseen, johon lautakunta kokouksessaan päätyi yksimielisesti.

Hyvät valtuutetut

SDP:n valtuustoryhmän mielestä budjetin tulee turvata kuntalaisten palvelut ja parantaa pahimmat kipupisteet. Edellytämme onnistumista johtamisessa, henkilöstön mukaan ottamista ja toimintojen kehittämistä yhdessä henkilökunnan kanssa ja tätä kautta onnistumista tuottavuuden parantumisessa. Jos laitamme oman toiminnan niin tiukoille kuin tällä esityksenä olevalla budjetilla tehdään, on maineemme kuntatyönantajana ja houkuttelevana työpaikkana vaarassa. Sijaismäärärahat ovat nollassa ja emme kai tosissamme kuvittele, että kukaan ei sairastu ensi vuoden aikana.

SDP:n valtuustoryhmä arvostaa ja luottaa kaupungin henkilökuntaan. Korostamme henkilöstön jokaisen jäsenen roolia aktiivisena toimijana ja merkityksellisenä tekijänä. Henkilöstösuunnitelmasta meille jäi sellainen kysymysmerkkiolo, että vastaako tekstit käytössä olevia rahoja? Toivomme, että henkilöstöjohtaja ensi vuonna keskittyisi muun kehittämisen ohella moniportaisuuden vähentämiseen. Siirretään hallinnosta käsiä tuotantoon. Toimintakulttuuria on uudistettava, työtehtäviä, työn tekemisen paikkoja ja aikoja ja tapoja on pystyttävä muuttamaan joustavasti ja tarpeen mukaan. Kuntataloutemme pelastaminen ei saa jäädä kankeiden tehtäväkuvien ja byrokratian kahleisiin. Kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseksi tarvitsemme uusia, yli organisaatiorajojen meneviä palveluinnovaatioita. Valtuusto voisi asettaa tavoitteeksi, että joka vuosi tulee toteuttaa yhtä monta tuottavaa kehitysideaa kuin meillä on työntekijöitä. Viranhaltijoiden tehtävä on luoda järjestelmä, jossa henkilökuntaa kuunnellaan ja ideoita jalostetaan ja toteutetaan.

Arvoisa valtuusto

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut ovat kunnan ydintoimintaa, jotka vaikuttavat asukkaiden mahdollisuuksiin, kehittymiseen ja terveyteen. Sen vuoksi niiden kohdalla on oltava tarkkana kuinka käytämme verorahoja. Ryhmämme edellyttää, että ensi vuoden aikana on toteutettava oman tehostetun palveluasumisen yksikön rakentaminen yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa. Ryhmämme ei hyväksy sitä, että kaupunki päättäisi laajentaa palvelusetelikäytännön koskemaan myös vanhusten tehostettua palveluasumista ja korvata sillä kalliiksi tulleet ostopalvelut. Silloin on tuloksena vanhusten eriarvoistuminen, kun palvelujen saaminen riippuu yhä enemmän niiden tarvitsijoiden omasta rahoituksesta.

Sen sijaan ryhmämme ei näe ongelmana esimerkiksi kulttuuriin, liikuntaan, työllisyystoimiin ja yrittäjyyteen liittyvien palveluiden tuottamista julkisen ja yksityisen tai 3. sektorin kumppanuuksina.

Arvoisat kuuntelijat

Ryhmämme on edelleen sen kannalla, että Mikkelin tulee ottaa käyttöön kotihoidontuen kuntalisä. Miksi emme kannustaisi heitä, jotka haluavat hoitaa pienet lapsensa itse, se on inhimillistä ja tulee kuntalisineenkin kaupungille yli puolet halvemmaksi.

Meidän päivähoidossa on ongelmana paikkapulan lisäksi huonossa kunnossa olevat rakennukset, joissa oireilevat sekä lapset että työntekijät. Onneksi remontoimme nyt välittömästi Emolan ja Saksalan päiväkodit. Yhteiskoulun hyödyntäminen päivähoidon tiloina on erinomainen ratkaisu.

Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Kaupunginjohtajan pohjaehdotus tämän vuoden budjetiksi kaipasi muutoksia ja parannuksia, ja ryhmämme on iloinen, että perusopetuksen tuntikehys päätettiin kaupunginhallituksessa pitää ennallaan ja että Otavan kirjaston aukioloa ei supisteta. Kumpikin ovat budjetin sisällä pieniä, mutta tärkeitä asioita. Alustavasti on ollut keskustelussa tarve läpikäydä palvelustrategiamme uudelleen. Mikäli päädymme tekemään muutoksia palveluverkkoon, täytyy asiat tuoda valtuuston käsiteltäväksi. Edellytämme myös, että tilastojen on oltava luotettavia. Niiden varaan pohjautuu aika monet palveluverkon päätökset ja nyt on ollut tilastoissa hyvin paljon virheitä ja poikkeamia.

Positiivinen asia on myös työpajan uudistuminen ja nuorten Olkkarin avautuminen. Ne ovat osa varautumista vuonna 2013 täysimääräisesti voimaantulevaan nuorisotakuuseen.

Arvoisa puheenjohtaja

Mikkelin velkaantuminen jatkuu myös tänä ja ensi vuonna, mutta kiistämätön tosiasia on, että velkaantuminen on saatava vähenemään. Millä toimenpiteillä tähän päästään, ei ole helppo keissi ratkaista. Ensi vuonna investointimenot laskevat tämän vuoden tasosta. Mikä on oikea suunta näillä käytettävissä olevilla rahoilla. Samalla on todettava investointitason paineen olevan edelleen korkea ja liittyen erityisesti peruskorjattaviin rakennuksiin. Investointilista on läpikäyty moneen kertaan, mutta pari tapaturmaa sinne on jäänyt. Rantakylän koulun remontti ja Urheilupuiston koulun pihan saneeraus ovat siirtyneet vuodella eteenpäin. Näistä esityksiä tuonnempana.

Jatkakaamme budjetin käsittelyä hyvässä hengessä. Samalla toivotan jo ryhmäni puolesta kaikille valtuutetuille ja viranhaltijoille rauhallista ja siunattua joulun aikaa.

Kohti avoimuutta ja luottamusta!

Se on muuten niin, että vallan keskittymistä pienelle porukalle ei pidä sallia. Kansalaiset ovat äänestäneet valtuutetut ja valtuustoilla on ylin valta kunnissa. Tätä tulee vaalia. Keskustelua, keskustelua ja keskustelua - keskenään ja kansalaisten kanssa. Vapaasti ja avoimesti. Meidät, jotka on valittu kaupunginhallitukseen tai lautakuntiin jäseniksi tule käydä jatkuvaa vuoropuhelua valtuustoryhmän kanssa, jotta linja jota hallituksessa ja lautakunnissa viedään eteenpäin on selkeä. Toisille puolueille tulee viestittää, mitä oma ryhmä tahtoo ja tahto kirkastuu vasta keskustelujen kautta. Se, että joku on jollain pallilla puolueen mandaatilla, ei anna oikeutta esittää asioita koko porukan nimissä, ellei ole kysynyt ensin toisten mielipidettä.

Näin oikeastaan kävi Mikkelin kaupungin talousarvioon liittyvän veroprosenttiasian kanssa. Kaupunginjohtajalle oli annettu SDP:n nimissä linjaukset, jotka eivät olleet ryhmän. Minä en ole näitä linjauksia valtuustoryhmän puheenjohtajana antanut, sillä olen tavallinen hallituksen jäsen ja en kuulu puheenjohtajistoon, enkä hallituksen jaostoon, joissa valitettavasti käsitellään nykyään aivan liian paljon ja aivan liian isoja asioita.

Meidän ryhmän mielestä Mikkelin taloustilanne pitää laittaa kuntoon vakauttamalla taloutta ja luomalla liikkumavaraa. Palvelujen leikkauksilla ei saada aikaan tarpeeksi säästöjä ja se on inhimillisesti väärä tie. Investoida ei voi enää velaksi. Näin on Mikkelissä edelliset valtuustot tehneet. Se on Kreikan ja Italian tie! Päätimme valtuustoryhmässä, että emme kuitenkaan korotusta esitä, vaikka enemmistö oli sitä mieltä, että korottaa pitää. On pään hakkaamista seinään, kun tietää ettei kokoomukselta ja kepulta tule tukea. Ryhmämme nokkahenkilöiden olisi pitänyt hakea keskustan ja kokoomuksen kanssa neuvottelemalla yhteisiä tavoitteita jo puheenjohtajiston kokouksissa, joissa on linjattu kaupunginjohtajalle asioita. Sosialidemokraatit ovat aina olleet hyviä neuvottelemaan, mihin tämä taito on hävinnyt?! Neuvotteluahan ei ole se, että hvyäksyy vaan nöyränä sen, mitä toinen sanelee.

Vihreiltä tuli esitys vasta valtuuston kokouksessa ja silloin pitää toimia nopeasti. Mitään sen suurempaa dramatiikkaa ei ryhmämme jakaantumiseen äänestyksessä liity. Vihreiden tulee kyllä vastedes sanoa aikeistaan hyvissä ajoin etukäteen. Yleensä kaikki valtuuston asiat pitäisi olla tiedossa edellisenä päivänä, kun pidetään ryhmäkokouksia. Tällöin mahdolliset muutosesitykset voidaan käsitellä rauhassa.

Kyllä me pärjäämme! Kuten Paavo Lipponen sanoi taannoin.
.
.
.

Nyt tuli seinä vastaan yksityistämisessä

Kaupunki valmistelee ensi vuoden talousarviota. Sosiaali- ja terveystoimessa on aika katastrofaalinen tilanne. Suunniteltu rahamäärä ei millään riitä. Ollaan tilanteessa, että ensi vuonna vanhusten tehostetun palveluasumisen (laitoshoidon) ostamiseen tarvitaan 5 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Mikkelin kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat johtavien virkamiestensä kanssa jo vuosia ajaneet kaupungin palveluja kohti yksityistä sektoria. Heidän kanta on ollut, että kaupungin omaa toimintaa pitää supistaa ja henkilökunnan määrää vähentää. Räikeimmin tämä on näkynyt vanhustenhuollossa, jossa kaupungin omia laitospaikkoja on vähennetty muutamien vuosien aikana lähes sadalla.

Myös terveyskeskuksen ulkoistetun puolikkaan hinta nousi 700 000 euroa/vuosi kun sopimus päättyi. Ensi vuonna tämä joudutaan pitkin hampain maksamaan, kun omia lääkäreitä ei ole tarpeeksi.

Tästä me sosialidemokraatit olemme koko ajan varoittaneet. Tilanne on ollut kuin kuuroille korville puhumista. Kun kaupungilla ei ole tarpeeksi omia paikkoja, olemme pakkoraossa. Vanhukset on hoidettava ja yritykset tietävät sen. Hinnat nousevat.

Palvelujen ostoon menevän aivan hurjan euromäärän seurauksena moni hyvä palvelujen kehittämisidea on vaarassa jäädä toteuttamatta. Me sosialidemokraatit olemme sinnikkäästi halunneet kaupungin ottavan käyttöön lapsiperheille kotihoidontuen kuntalisän, olemme edistäneet turvakodin ja päihdeaseman perustamista sekä opetuksen tuntikehyksen nostamista ryhmäkokojen pienentämiseksi. Jääkö nämä nyt tekemättä porvareiden ideologisen kokeilun epäonnistumisen seurauksena?
.
.
.

Ahneella on pa....nen loppu.

Hohhoijaa, kylläpä oli taas valtuuston kokous. Poliittiset ryhmät lupasivat viikko sitten kaupunginhallituksen kokouksessa pitää huolta siitä, että valmistelemme hyvin seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan paikkajaon. Viranhaltijat tätä toivoivat kun yleensä aina nais-mies kuvioissa on sählinkiä. Vielä eilen sunnuntaina kaikki näytti menevän kuten oli sovittu. Vielä 10 minuuttia ennen ryhmäkokouksia puhuimme puhelimessa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan kanssa ja hän vakuutti, että toimimme niin kuin oli neuvotteluissa sovittu. Nimittäin aina ennen paikkajakoja käydään laskelmat läpi ja pidetään puolueiden väliset neuvottelut ja näissä neuvotteluissa oli päädytty siihen, että seutosote lautakunnan puheenjohtajuus tulee meille demareille. Meillä oli paikkaan erittäin hyvin sosiaali- ja terveysasiat tunteva henkilö, Maija-Liisa Paananen.

Kuinka ollakaan sitten viime yön aikana olivat kokoomus ja keskusta päättäneet tehdä diilin. Keskusta kovasti halusi tätä puheenjohtajuutta. Oli kuulemma heille tärkeä ja vain he voivat rakentaa seudun luottamusta!! Kokoomus ei kuitenkaan ollut suostunut paikkaa keskustalle antamaan mutta oli jalosti valmis itse sen ottamaan keskustan tuella. Joten tänään sitten kuulimme valtuustosalissa aivan puskasta tulleen kokoomuksen esityksen: heille puheenjohtajuus ja keskustalle varapuheenjohtajuus. Siitä sitten neuvottelutauolla keskusteltiin ja kannat kävi selväksi. Meille sanottiin, että voimme tulla yksimielisesti heidän esityksen taakse tai sitten äänestetään. Ei siis mitään mahdollisuutta neuvotella. Äänestimme ja tulos oli 28-30, me hävisimme.

Jos katsoo Mikkelin seudun v. 2008 kunnallisvaalitulosta niin viimeisenä paikka nyt kokoomuksen on. Ennenvanhaan pidettiin kiinni hyvistä tavoista ja tehtyihin sopimuksiin pystyi luottamaan. Päätöksentekoa ei paranna se, jos jollain puolueella on värisuora; on viranhaltijat ja puheenjohtajat. Kaikki kun pääsee mukaan suunnittelemaan on tulos paljon parempi. Toivottavasti ahneella on pas....nen loppu.
.
.
.

Hyvää syksyä!

Hei lukijani! Mikäli teitä vielä on... En ole päivittänyt blogiani kolmeen kuukauteen. Tämä luova tauko on johtunut siitä, että heitin aivot totaalisesti narikkaan kaikelta politiikalta kesän ajaksi. Eduskuntavaalien jälkeen tällainen nollaus oli aivan välttämätön. Aloitin myös toukokuussa työt nuorisosihteerin äitiysloman sijaisena ja olen halunnut keskittyä uuteen mukavaan työhöni.

Nyt on taas kokoukset alkaneet pyöriä ja talousarvion valmistelu ensi vuodelle on parhaillaan käynnissä. Helpossa tilanteessa ei olla, sillä maan hallituksen valtionosuuksien leikkaustoimenpiteistä johtuen Mikkeli menettää noin 5 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kompensaatio on hoidettava menoleikkauksin tai veroäyrin korotuksin. Itse käyttäisin molempia tapoja palvelujen turvaamiseksi ja Mikkelin talouden pitämiseksi siedettävänä. Ensi maanantaina on kaupunginvaltuuston seminaari, jossa muuttunutta tilannetta läpikäydään.

Meidän perheessä kaikki on hyvin. Lapset kasvavat ja vanhin poikamme aloitti eskarin. Lapset tykkäävät judosta ja ratsastuksesta. Meillä on edelleen kaksi saksanpaimenkoiraa Mindy 10 v. ja Stella 1 v. Mindyllä todettiin nisäkasvaimia kesällä, mutta vointi on edelleen hyvä. Siirsin sen kuitenkin eläkkeelle vetohommista ja Stella astui remmiin ensimmäisen kerran viikko sitten Aktiivinen arki -tapahtumassa, jossa palveluskoirayhdistyksellä oli kärrien vetoa. Hevoskärpäsen pistettyä perheemme sai myös uuden jäsenen: Tähti-shetlanninponin. 17 vuoden mittainen "hevoseton huoleton" -aika on ohi. Tein Relanderin Kirsin kanssa historialliset kaupat, sillä edelliset kaupat tekivät meidän isät vuonna 1982. 

Ollaan yhteyksissä!

.
.
.

Viime vuoden tilinpäätös käsiteltiin eilen valtuustossa. Valtuustoryhmämme kannatti tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä.  Vuoden 2010 ylijäämä oli noin 10 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio. Vielä viime vuoden elokuussa arvioitiin ylijäämää tulevan vain 400 000 tuhatta. Loppuvuoden aikana kuitenkin kunnallisverotulot ja valtionosuudet ylittivät ennusteet, korkomenot alittuivat sekä menot pysyivät hallinnassa. Velkamäärä kyllä edelleen hirvittää. Jokaisen sukupolven moraalinen velvollisuus on hoitaa omat velkansa pois. Velkaa meille on kertynyt myös kunnossapitovelan muodossa. Tarkastuslautakuntakin huomautti meitä siitä, että investointien suunnittelu on saatava pitkäjänteiseksi ja uskottavaksi.

SDP:n valtuustoryhmä vaati, että kaupungin omaisuudesta, tässä tapauksessa kiinteistöistämme on alettava huolehtia paremmin. Meidän on myönnettävä talousarviossa riittävästi rahaa kiinteistöjen kunnossapitoon. Tässä jos missä kohtaa on tilaajalla vastuu. Meillä on ammatti-ihmisiä palkattuna tilahallintoon, jotka kyllä kertovat meille päättäjille, missä tarvitsee remontoida ja paljonko tarvitaan rahaa. Erittäin hyvä lisäys tarkastuslautakunnalta oli että, kunnossapitovelan laskentaa tarkennettaisiin kohdistumaan aktiivikäytössä oleviin kiinteistöihin.

Asukasmäärän kasvussa jäimme alle tavoitteen. Tavoitteemme oli saada 100 asukasta lisää, mutta saimme 63. Lapsia syntyi vain 10 enemmän kuin v. 2009. Jotta verotulojemme kertymä yllättää meidät positiivisesti tulevinakin vuosina, on meidän pystyttävä lisäämään asukasmäärää vähintään tuon sadan verran ja pitämään työttömyys matalana. Meidän on panostettava kohtuuhintaisiin, laadukkaisiin ja monimuotoisiin asumisvaihtoehtoihin ja muita kuntia parempiin palveluihin. Miksi näyttää sille, että meiltä muutetaan lähiseudun pikkukuntiin? Onko heillä halvemmat ja isommat tontit ja enemmän päivähoitopaikkoja lapsille ja pienemmät opetusryhmät kouluissa? Mikkeli ei ole ollut ihan kehityksen kärjessä lapsiperheiden asioissa. Viime vuoden suurin pettymys mikkeliläisille lapsiperheille oli, että kaupunki ei ottanut kotihoidon tuen kuntalisää käyttöön. Monissa muissa kunnissa otettiin ja Iisalmessa aivan meidän sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdottaman mallin mukaisesti. Tähän asiaan SDP:n valtuustoryhmä toivoo avarakatseista ajattelua vuoden 2012 talousarviota valmistellessa.

Kaupungin tulee reagoida aikaansa, paikkaansa ja palvelutarpeiden uudistumiseen. Katsomme, että tärkeää on pitää perheiden tilanteeseen tiettyä suhdanneherkkyyttä, ottaa huomioon lastensuojelun tarpeet, nuorten asema ja nyt kasvussa oleva nuorten työttömyys entistä vakavammin. Myös opetustoimessa näkyvät aikamme haasteet. Ryhmämme on tyytyväinen, että viime vuonna opetustoimessa nostettiin tuntikehystä. Kestävä kuntatalous ei tarkoita lyhytnäköistä säästämistä eikä alibudjetointia vaan suunnitelmallisuutta, kokonaistaloudellisuutta ja investointeja kuntalaisten elämään ja arkeen.

Vuoden 2010 tärkeisiin tapahtumiin kuului Etelä-Savon Energian ja Suur-Savon sähkön fuusioselvityksen päättyminen. Noin neljäsosa viime vuoden ylijäämästä tuli omalta sähköyhtiöltämme ESE:ltä. Lypsävästä lehmästä ei kannata luopua. Ryhmämme on sekä kaupungin että kuntalaisten puolesta erittäin tyytyväinen, että ESE jatkaa kaupungin omana yhtiönä.

SDP:n valtuustoryhmä kiitti kaupungin työntekijöitä. Meille on tärkeää, että kaupungin työntekijät jaksavat ja pitävät innostunutta työotetta yllä. Vaikka elämmekin lähes ainaisessa muutoksessa, niin yksi asia on muuttumaton: Kunta on olemassa kuntalaisten hyvinvointia varten. Tätä hyvinvointia luomaan tarvitsemme henkilöstöä.

Yksi harmillinen indeksiluku Mikkeliä piinaa, nimittäin sairastavuusindeksi. Kaupunki ei ole vielä päässyt asetettuun tavoitetasoon. Siitä syystä toivotan kaikille blogini lukijoille terveellistä kesää!
.
.
.

Mikkelin jäähallin peruskorjauksesta

Kuten on monta kertaa tämän kevään aikana jo todettu, niin Mikkelin jäähalli on päästetty luvattomaan huonoon kuntoon. Tämä on ollut valitettavan yleistä kaupungin kiinteistöissä, sillä meillä on parhaillaan kiinteistöjä niin huonossa kunnossa, että työntekijöille ja asiakkaille tulee terveyshaittoja.

Jäähalliasiaa on puitu kevään aikana ja lautakunnatkin pääsivät asiaa vihdoin käsittelemään. Tänään meillä oli asia kaupunginhallituksessa. Kaupunginjohtaja esitti laajamittaista remonttia, joka tulee maksamaan lähes 10 miljoonaa. Jäähalliin tuon esityksen mukaan rakennetaan 9 aitiota, ravintola ja keittiötilat (vaikka ne on aivan vieressä Raviradan kiinteistössä) ja hulppeat saunaosastot. Minusta näiden rakentamiseen ei voi käyttää veronmaksajien rahoja. Jos joku näitä tarvitsee ja haluaa, niin täytyy löytää maksaja. Kaupungilla ei ole varaa, vaan kaikki tehdään velkarahalla. Näin laaja remontti nostaa lähes puoli miljoonaa vuodessa kaupungin käyttömenoja.

Niiden keskustelujen perusteella, jotka olen käynyt oman valtuustoryhmäni kanssa, tein seuraavan esityksen hallituksessa:

Tavoite
Tavoitteena on tehdä jäähalliin sen toiminnan varmistava peruskorjaus, jolla mahdollistetaan jäähallin käyttäminen nykyisessä laajuudessaan. Peruskorjauksen yhteydessä ei rakenneta aitiokatsomoja, eikä ravintolatiloja keittiöineen.

Jäähallin peruskorjauksen toteutus:

Peruskorjaus tehdään suoraan kaupungin omana hankkeena. Yhtiötä ei perusteta. Kaupungin talousarvioihin vuosille 2011-2012 varataan peruskorjauksen toteuttamiseksi enintään 3-4 miljoonan euron määräraha. Peruskorjaus tehdään kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon päättämällä rahoituksella.

Hankkeen synnyttämät kustannukset rahoitetaan käyttäjien käyttömaksuilla ja muilla vuokratuloilla sekä kaupungin talousarvioon nuoriso- ja liikuntalautakunnan esittämillä ja kaupunginvaltuuston hyväksymillä määrärahoilla. Tavoitteena on, ettei junioreiden käyttömaksuihin peruskorjauksen seurauksena synny korotuspaineita.

Jäähallin kunnon vaatima peruskorjaus tehdään vaiheittain siten, että:

1) ensimmäisessä vaiheessa kunnostetaan hallin pukeutumistilat ja suihkutilat siten, että ne voitaisiin ottaa käyttöön jo syksyllä 2011. Peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen toteuttamista varten kaupunginhallitus valmistelee edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi noin 1,5 miljoonan euron määrärahan ja sen rahoituksen vuoden 2011 lisämäärärahaksi.

2) toisessa vaiheessa ilmastointi ja muu tarvittava peruskorjaus

Loppurahoitus myönnetään vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä. Yhtiötä ei perusteta vaan peruskorjaus tehdään suoraan kaupungin omana hankkeena.

Koko peruskorjauksen hankesuunnitelma, uudet piirustukset ja käyttötalouden vaikutukset esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi samalla, kun kaupunginvaltuusto käsittelee määrärahaa lisättäväksi vuoden 2011 talousarvioon.

Asiasta äänestettiin, lopputulos 6-4. Minun esitystä kannatti Matti Kunnas (kesk), Rauni Berndt (vihr) ja Markku Siitari (PS). Meidän SDP:n hallitusryhmä valitettavasti jakaantui tässä asiassa. Jos oman ryhmäni edustajat Arto Seppälä ja Anne Puntanen olisivat tahtoneet viedä ryhmämme tahtoa eteenpäin, olisi esitykseni voittanut äänestyksen ja tullut kaupunginhallituksen esitykseksi valtuustolle.

Onneksi valtuusto viimekädessä päättää tästä asiasta. Kokous on ma 9.5. klo 18. Meillä on ryhmäkokous perjantaina ja siinä käsittelemme asiaa.

Keltaista toukokuuta!
.
.
.

Kiitos!

Ihanat ihmiset, kiitos teille! 2921 ääntä. Noin 1500 ääntä jäi uupumaan kansanedustajan paikasta. Olen nyt ryhmämme 1. varakansanedustaja. Onnea kaikille vaaleissa mukana olleille ja valituille voimia tulevaan tärkeään työhön.

Kiitos mahtavalle tukiporukalleni kaikesta siitä työstä, jonka teitte. Kaikkia teitä tarvittiin! Keskustelin eri tilaisuuksissa satojen ihmisten kanssa. Ne keskustelutuokiot olivat tämän vaalikampanjan parhaimmat hetket. Sain viestini perille, että minun sydäntäni lähellä ovat lapsiperheet, vanhukset ja työllisyys ja että olen pienen ihmisen asialla. Ja mikä tärkeintä sain viestiä vietäväksi eteenpäin.

Taloudelliset voimavarat olivat vähäisemmät kuin monella muulla vaalipiirin ehdokkailla, mutta niillä eväillä mentiin mitä oli käytettävissä. Kampanjani perustui suuren rahan sijasta hyvään ja laajaan tukiryhmään, jossa oli sitoutuneita henkilöitä mukana koko kampanjan ajan. Taloudellinen tuki tuli puolueen jäsenten lisäksi pääasiassa yksityishenkilöiltä ja ammattiliitolta. Tärkein tuki tuli kuitenkin omasta kodista, puolisoltani Akilta ja lapsilta.

Olen vaalitulokseeni tyytyväinen, tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Sain yli 200% paremman tuloksen kuin neljä vuotta sitten. On hienoa todeta, että tavallisen ihmisen ääni kuuluu ja tehoaa. Työmme jatkuu.

Perheemme pitää pääsiäisen aikaan lomaa ja elämä jatkuu normaalisti.

Kaikkea hyvää Sinulle lukijani ja aurinkoista kesän odotusta!

Satu
.
.
.

Pakettiratkaisuja

Nykymuotoiset paketit eivät ole tuoneet ratkaisua Euroopan kriisimaiden talousongelmiin. Muiden maiden antamat pikavipit eivät ole ratkaisu kilpailukyky- ja vakavaraisuusongelmaan, joka näillä mailla on. Kriisimaat eivät tule selviytymään lainoistaan nykyehdoilla. En voi hyväksyä sitä, että näissä maissa rehottaa harmaa talous, eikä omat kansalaiset maksa veroja, ja sitten huudetaan muiden maiden veronmaksajia apuun.

Kenelle suomalaisten rahat oikein menevät? Kreikan ja Irlannin rahoittamisen jälkeen brittipankkien johtajat ovat käärineet miljoonabonuksia hyvin tehdystä työstä. Törkeää ahneutta! Maalaisjärjellä ajateltuna tilanne on se, että portugalilaiset pankit ovat lainanneet rahaa muiden isojen maiden pankeilta ja lainoittaneet mm. Portugalille. Nyt kun lainan takaisinmaksussa on ongelmia hiostetaan Portugalin pankkeja isompien pankkien taholta, että laina pitäisi saada maksettua. Portugalin valtio ei saa laitettua talouttaan kuriin kun siellä kansanedustajat äänestivät leikkauslistan nurin.

Kokoomuksen ja Keskustan puheet hallitsemattomasta rahoitusmarkkinahäiriöstä on pelottelua. Jos velkasaneerauksiin mennään, ne eivät tarkoita sitä, että sijoitusten arvot nollataan. Velkojen arvoista otetaan vain pieni osa pois, jotta ehtoihin saadaan kohtuullisuutta ja ratkaisuista kestäviä. Sijoittajien saaminen vastuuseen on mahdollista, koska jokainen tukipaketti neuvotellaan erikseen. Hallitut velkojen alaskirjaukset eivät aiheuttaisi sellaista kriisiä, jolla hallitus ja komissaari Rehn pelottelevat. Kriisi tulee, jos pankit kaatuvat. Velkasaneerausten välittömässä yhteydessä tulisi päättää tarvittavista pankkituista pankkien kotimaissa. Talouslehti The Economist on jo pitkään vaatinut velkasaneerausta, myös koskien Portugalia.

Pakettien tarkoituksenmukaisuus voidaan yleisestikin asettaa kyseenalaiseksi. Tällä hetkellä ongelmiin ajautuneiden maiden saamat ehdot paketeille vaikuttavat niin kovilta, että niiden oma kasvu, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta puhumattakaan, kärsii.

Suomen kolme suurinta työeläkevakuuttajaa ovat Varma, Ilmarinen ja Kuntien eläkevakuutus. Näillä yhtiöillä ei ole merkittäviä sijoituksia Portugalin velkapapereissa. Portugalin velkasaneeraus ei aiheuttaisi suomalaisille työeläkevakuuttajille merkittäviä tappioita, vaikka Jyrki Katainen näin 8.4. Portugalissa tiedotustilaisuudessaan väitti.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on myös arvostellut tukipaketteja. Niinistön mukaan velkajärjestelyihin ajaudutaan joka tapauksessa. Niinistön mukaan Suomi ei joudu lähtemään missään tilanteessa eurosta ja että Suomen kriittistä kantaa ymmärretään. Hänen mukaansa mm. Saksassa lukuisat taloustieteilijät katsovat, ettei kriisiä tulisi hoitaa tällä tavoin.
Ks. mm: http://www.yle.fi/puhe/politiikkaradio.php?id=4357

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman katsoo, että velkajärjestelyt ovat Kreikan ja mahdollisesti myös Irlannin kohdalla tosiasia. Hänen mukaansa riippumattomat ekonomistit ovat tästä yksimielisiä. Korkmanin mukaan Suomi voisi vaatia velkasaneerauksen toteuttamista.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article603599.ece?service=mobile&page=4

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kriisien+j%C3%A4lkeen+euro+voi+toimia+paremmin/1135264860976

Järki käteen tässäkin asiassa. Äänestä sosialidemokraattia jos haluat, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla ei eurooppalaiset pankkiirit mässäille!
.
.
.

Väliraporttia kentältä

Tänä aamuna herääminen tuntui kovin vaikealta. Kello pärähti soimaan kuudelta, eli entistä aikaa viideltä ja aivoni olisivat sitkeästi halunneet jatkaa unia. Tuhisevat unenpöpperöiset lapsoset kokivat samoin. No saimme kuitenkin itsemme hereille ja puolisoni lähti töihin (Mikkelin kaupungilla sairaanhoitajana), lapset iloisena päiväkotiin ja minä valmistaudun lähtemään vaalikierrokselle Puumalaan.

Ajattelin tässä ennen lähtöäni kertoa hiukan kuulumisia vaalikentiltä. Olen kiertänyt Mikkelin lisäksi Ristiinassa, Kangasniemellä, Juvalla, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Edessä on tällä viikolla Puumala, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Juva, Mikkeli. Olen tehnyt aikatauluni niin, että minulle jää kohteessa tarpeeksi aikaa keskusteluihin ihmisten kanssa. Niitä onkin riittänyt. Laidasta laitaan on asioita käyty läpi. Päällimmäisenä ovat olleet vanhusten palvelut ja eläkeläisten pienet tulot. Köyhyys ja nuorten työttömyys. Lapsiperheiden asiat. EU:n maiden rahoittaminen sekä julkisten palveluiden yksityistäminen jne jne. Kansalaisilla on paljon asiaa, mielipiteitä ja viestejä kansanedustajaehdokkaille. Muutosta halutaan.

Usein esitetty kysymys on myös, että: "Välitätkö sinä vanhusten asioista, kun olet nuori ihminen?" Tähän vastaan, että välitän. Minun vahvinta osaamistani ovat sosiaali- ja terveyspuolen asiat. Olen opiskellut Diakonia-ammattikorkeakoulusta sosionomiksi ja yksi ammatillisista pääaineistani oli vanhuus. Minulla on hoitotyöstä kokemusta Kyyhkylän kuntoutussairaalasta, Suonsaaren vanhainkodista ja Ristiinan Vaarinsaaresta.

Ikäihmiset ovat aikoinaan tämän maan meille taistelleet ja he ovat työllään rakentaneet meille hyvinvointivaltion. Meidän nuorempien sukupolvien velvollisuus on pitää nyt heistä huolta. Olen kasvanut "Kyyhkylän pappojen" ikeessä, äitini teki Kyyhkylässä pitkän työuran sairaanhoitajana. Kunnioitus vanhuksia kohtaan on juurtunut syvälle sydämeeni lapsesta lähtien aivan vilpittömästi eikä vain vaalipuheita varten. Olen valmis marssimaan vaikka barrikaadeille vanhusten puolesta.

Suomen kunnissa tulee olla tarpeeksi rahaa hoitaa vanhuksemme. On eduskunnan tehtävä pitää huolta, että lisääntyvään hoivatehtävään ja henkilöstömitoituksien noudattamiseen riittää kunnissa rahaa. Valtion päätökset kuntatalouden tukemiseksi ovat olleet täysin riittämättömiä. On lailla säädettävä henkilöstömitoitukset. Hoivaosastoilla tarvitaan hoitajia, sillä vanhukset tulevat entistä huonokuntoisimpina osastoille ja ovat monet täysin autettavia ja syötettäviä. Ei ole oikein, että aamupalaa tarjoillaan vasta klo 11 aikaan, kun hoitajia on aivan liian vähän.

Vanhukset kärsivät yksinäisyydestä. Liian paljon yritämme hoitaa ihmisiä kotiin. Tarvitsemme monipuolisia palveluja. On rakennettava ryhmäkotityyppisiä asumismuotoja, joissa vanhuksilla on jokaisella oma soppensa, mutta yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. Näin ihmiset eivät jää yksinäisyyden vangiksi kotiinsa.

Eläkeläisten toimeentulosta olen kuunnellut ja keskustellut. Enemmän rahaa pitää jäädä käteen. Tärkeintä ei ole keino vaan tulos. Tarkoitan tällä sitä, että onko keinona indeksi vai tasokorotus vai verotus, ei ole ratkaisevaa vaan se, että tuloksena jää käteen enemmän rahaa. Moni eläkeläinen on tullut kertomaan siitä, että kävisi mielellään kampaajalla, jalkahoitajalla, hierojalla mutta kun ei ole rahaa, vaan kaikki käteen tuleva menee ruokaan ja asumiseen. Palveluiden käyttäminen toisi työtä pienyrittäjille ja elinvoimaa alueelleemme. Raha menisi kiertoon. Tämä on erityisen tärkeää Etelä-Savossa, jossa väestö on eläkeläisvoittoista. Eläkeläisten parempi toimeentulo parantaisi koko alueemme elinvoimaa.

On siis aivan välttämätöntä, että toimenpiteisiin eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi ryhdytään. On tehtävä kansaneläkkeiden tasokorotus, on parannettava eläkkeensaajien asumistukea, on nostettava eläketulovähennyksen tulorajaa, on kehitettävä eläkkeensaajien hoitotukea sekä nostettava kunnallisverotuksen perusvähennystä 3000 euroon. Siirtyminen indeksijärjestelmässä lähemmäs ns. puoliväli-indeksiä tulee aloittaa siirtymällä esim. 70-30 –järjestelmään. On kuitenkin huomattava, että asiantuntijalaskelmien mukaan mainittu muutos yksinään lisäisi eläkkeiden ostovoimaa vain muutamalla eurolla kuukaudessa.

Toinen usein kysytty kysymys niillä paikkakunnilla, joissa en ole niin tuttu on, että olenko ensimmäistä kertaa ehdokkaana.

Olen toista kertaa ehdolla eduskuntaan ja olen läpikäynyt kolmet kunnallisvaalit. Olen ollut jo 11 vuotta Mikkelin kunnallispolitiikassa. Olen kaupunginhallituksessa ja johtanut SDP:n valtuustoryhmää vuodesta 2009. Politiikkaa ei opi kuin vain olemalla mukana politiikassa; kasvamalla siihen. Kunnallispolitiikka on valtionpolitiikkaa pienoiskoossa. Monessa tiukassa tilanteessa olleena, tiedän pärjääväni myös eduskunnassa. Politiikka on puhumista. Poliitikolla ei ole oikeastaan käytössään muuta valtaa kuin vaikutusvaltaa. Sitä saa sillä, että paneutuu asioihin ja vakuuttaa muita kannalleen. Asiat voivat toteutua vain yhteistyöllä, oikeanaikaisella vaikuttamisella ja asioiden esille nostamisella. Hyvä poliitikko ei ainoastaan puhu asiansa puolesta kokouksessa, vaan ennakoi tulevia päätöksiä ja pyrkii vaikuttamaan asioiden valmisteluun. Politiikka vaatii myös hyvää kuntoa, sillä kokoukset kestävät tunteja ja päivät voivat venyä pitkiksi. Pitää olla nopea lukemaan ja omaksumaan asioita ja hahmottamaan kokonaisuuksia. Ja mikä tärkeintä, pitää olla elämän arvot kunnossa, sillä pääsy arkadianmäelle ei saa nousta hattuun, vaan nöyryys ja kansanpalveleminen ja kuunteleminen ovat kansanedustajan työtä.

Nyt rouva nro 29 suuntaa kohti Puumalaa!
.
.
.

Satu Taavitsainen eduskuntaan!

.
.
.

Kirjanpitokikkailua

Kuntatalouden piti olla 9,9 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2009 tilinpäätösten mukaan, mutta todellisuudessa alijäämää on kertynyt yli miljardi euroa. Tämän harhan kuntatalouden hyvästä tilanteesta ovat luoneet kunnat itse kirjanpidollisisn keinoin.

Kun poistot alimitoitetaan, ne eivät vastaa rakennusten todellista kulumista ja uusimistarvetta, esim. koulujen, terveyskeskuksen tai jäähallin. Kirjanpidossa tulos näyttää hyvältä, vaikka samalla kunta velkaantuu ja korjausvelka kasvaa.

Kaikkien kuntien ja kuntayhtymien velkapotti on Suomessa jo 12 miljardia euroa, ja tähän päälle vielä kuntien yhtiöt. Edessä tulee siis olemaan kipeitä päätöksiä, joita on lykätty koko ajan eteenpäin. Kunnat ovat ottaneet velkaa lisää näitä vaikeita päätöksiä (esim. kuntaliitoksia) vältellessä ja tulevaisuudessa, kun korot nousevat, käy tilanne entistä ahtaammaksi.

Kunnissa on käytetty myös vippaskonsteja. Tilinpäätös saadaan näyttämään ylijäämäiseltä, jos myydään omaisuutta ylihintaan kunnan perustamalle yhtiölle. Tämä kunnan 100 % omistama yhtiö ottaa velkaa kunnan takaamana. Velka ei näy kunnan tilinpäätöksessä, vaikka on kunnan velkaa siinä missä muutkin.

Mikkeli ei voi ottaa enää lisää velkaa, se on selvä. Velkaa on alettava maksaa jo pois, muutoin jätämme seuraavalle sukupolvelle pommin. Eihän lapsillamme ole tulevaisuudessa varaa mihinkään kuntapalveluihin, jos he joutuvat samalla maksamaan pois edellisen sukupolven velkaa jo käytetyistä kuntapalveluista. Jokaisen sukupolven moraalinen velvollisuus on hoitaa omat velkansa pois.

Lähde: Suomen Kuvalehti 5/2011
.
.
.

Jäähallin remontista

Mikkelin jäähallin remontti puhututtaa. Ja hyvä on, kun kansa ottaa kantaa. Jäähallin pukuhuoneet ja wc:t ovat huonossa kunnossa ja kattokin vuotaa ja juoksurata on homeessa. Ne olisi vuosien saatossa kuuluneet laittaa kuntoon normaalin kiinteistön ylläpidon yhteydessä. Ei pitäisi päästää rakennusta purkukuntoon. Nämä perusjutut on tietenkin laitettava kuntoon. Yleensä tällaiset tuodaan esille talousarviossa ja valtuusto varaa remontille rahaa.

Nyt on kuitenkin niin, että talousarviossa on varattu 0 euroa jäähallin remontille. Tekstiosassa lukee, että: "Jäähallista muodostetaan yhtiö. Saneeraus ja laajennus toteutetaan yhtiön toimesta vuosina 2011-2012. Kokonaisinvestointi tulee olemaan 6,8 M€."

Jäähallin remontista ei puhuttu talousarvion yhteydessä juurikaan, vaan sanottiin että siihen palataan ensi vuoden aikana. Talousarviovaiheessa en muista kuulleeni sitä, että vain kaupunki olisi yhtiön osakkaana. Eli velka on 100% kaupungin velkaa. Siinä tapauksessa minun mielestä tämä kuuluisi olla kaupungin ihan normaalilla investointilistalla, odottaa vuoroaan kuten muutkin investoinnit. Missään nimessä en halua kaupungin velkaantuvan enää enempää, vaan velkaa on vihdoin saatava maksettua takaisin. Ja ehkä on kuitenkin parempi olla perustamatta yhtiötä jäähallia varten. Päätöksenteko karkaa kauemmaksi ja osakeyhtiölaki on niin tiukka, ettei yhtiön hallituksen jäsenet saa kertoa mitään yhtiön asioista edes kaupunginhallituksen jäsenille.

Olen sen verran "tiukkapipoinen", että inhoan kaljan myyntiä urheilukilpailuissa. Minusta se ei edistä ihmisten hyvinvointia ja antaa lapsille huonoa esimerkkiä. Sen vuoksi nämä suunnitellut ravintola- ja viptilat eivät minun osaltani saa kannatusta. On kyse verorahojen käytöstä. Tarvitaanko sinne todella kaikki se, mitä on kaavailtu? Vip-tilat, ravintolat, aitiot yms. Veikkaan, että vähemmälläkin tullaan toimeen. Olisi hyvä, jos olisi vähintään kahdet erilaiset suunnitelmat ja piirustukset, joita voisi verrata.

Olen myös huolissani kuinka kävisi harrastajien maksuille. Hirmuiset velat ja suurentuneet käyttötalouden menot pitäisi kerätä käyttäjiltä. Seuroilla ei ole yhtään sen enempää rahaa käytettävänään kuin nytkään. Kaupunki joutuisi avustamaan heitä vain enemmän yhdistysavustusten kautta. Seurat tuskin voivat jäsenistöltään enempää kerätä maksuja.

Minä sanoisin näin, että tehdään kohtuullinen investointi. Peruskorjaus, jolla kriittiset kohdat saadaan uusittua. Laitetaan rahat ensi syksynä vuoden 2012 budjettiin. Tämän vuoden budjettiin investointi ei mahdu, sillä joku investointi pitäisi sitten jättää pois. On arvovalintakysymys, että mikä investointi ohittaa toisen. Minun arvomaailmassa investointilistan kärjessä ovat peruspalvelut; päiväkodit, koulut, vanhusten ja vammaisten tarpeet. Sen jälkeen tulee harrastaminen. On erinomaisen hyvä, että ihmiset liikkuvat ja harrastavat. Se on ennaltaehkäisevää.

P.s. Kuulin tänään hyvän idean: Raviradan kuplahallia voisi sosiaali- ja terveystoimi ja järjestöt käyttää talvella päivisin ikäihmisten liikkumiseen. Sinne voi ajaa sisälle tilataksilla, siellä voi kävellä pehmeällä alustalla eikä ole kylmä. Ei kun vaan porukalla päiväkävelylle!
.
.
.